tiistai 2. marraskuuta 2010

Koulujuttu

Ammatti, johon tällä hetkellä itseäni opiskelen on siis sisustaja. Alalle hain vuosi sitten syksyn yhteishaussa, kun keväällä tavoittelemani paikka taloustieteen maisterin opintoihin ei auennutkaan. Tammikuussa aloitin sisustajan opinnot ajatuksena hakea sitten keväällä uudelleen yliopistoon, mutta lopulta jäinkin tälle tielle. Puolen vuoden aikana olen tosin jo huomannut, että raksapuolen hommat eivät ole mua varten, vaan tahdon keskittyä enemmän suunnitteluun. Olen sen verran laiska, että mielummin sanon mitä tehdään ja muut tekee :D No ei vaineskaan, mutta kynä sopii kuitenkin käteeni paremmin kuin porakone. Tästä syystä unelmani onkin jatkaa valmistumiseni jälkeen opintoja, joko kaupalliselle alalle tai sisustussuunnittelun pariin. Tosin en kyllä voi vannoa mitään, sillä kaikki mut tuntevat tietävät kuinka äkkiä tämä mieli voi muuttua. Mutta ainakin tällä hetkellä tuntemukset ovat selkeät.




Ylioppilaspohjainen sisustusalan perustutkinto kestää 2,5 vuotta, eli kaikki lukiossa käydyt kurssit saa hyväksiluettua. Nuorisopuolella saa valita yhdistelmätutkinnon ja pelkän ammattitutkinnon väliltä. Multa kysytään usein "Ai onks se vähän niinku sisustussuunnittelija?", vaikka todellisuudessa kyse on aivan eri tutkinnosta. Ainakin mun käsittääkseni sisustussuunnittelijan työ on nimensämukaisesti suunnittelua, ja opinnoissa panostetaan tähän puoleen eniten. Sisustaja sen sijaan osaa myös tehdä itse. Tutkinto koostuu kahdesta eri osa-alueesta; tiedosta ja taidosta. Perusopintojen puolella taitoihin kuuluu mm. sisärakennustyöt, maalaus, tapetointi, sisustusverhoilu, kalusterakentaminen ja lattianpäällystys, jotka kattavat siis suurimman osan tutkinnosta. Tietopuolella opettelemme juurikin sitä sisustussuunnittelua, kuten värioppia, pohjapiirrustusten laatimista ja luonnostelua, mutta sen lisäksi myös rakennusmateriaalituntemusta, materiaalien eroja ja käyttötarkoituksia, materiaalilaskentaa, kaikkea mahdollista. Valinnaisia aineita meille tulee vasta kolmantena vuonna, joten niistä lisää kun on sen aika.


Syyskuussa meillä alkoi kakkosvuoden ensimmäinen periodi, ja niinä viitenä viikkona opimme mm. käyttämään autocad-piirustusohjelmaa. Kun opettaja kertoi, että ohjelma maksaa jotain 3000 ja 4000 euron välillä, meinasin tippua atk-tuoliltani! Siis aivan sairas hinta varsinkin, jos haluaisi vain harjoitella piirtämistä. Ehkä tyydyn toistaiseksi vain kynään ja paperiin, parinkympin hakaviivainkin kun oli mulle suuri investointi. Työtunneilla taas maalasimme uuden sisustusverhoiluluokkamme kolmosten laatiman suunnitelman perusteella. Tosin heti projektin alkumetreillä huomasimme, että harmaaksi tarkoitettu pintamaali näyttikin tilassa aivan liilalta! Noh, lopputuloksesta tulikin sitten hieman persoonallisempi.




Paskamaisin homma on aina toi hiominen. Rautapalkit ja -putket oli alunperin sinisiä, joten sinistä hiontapölyä löytyi aina päivän päätteeksi jopa korvista. On siisti fiilis, kun kotona kattoo peiliin ja huomaa et on koko päivän kulkenu naama sinisenä. Onneksi hiomisen tarkoitus oli vaan antaa maalille parempi tartuntapohja, joten pinnat käytiin ihan kevyesti läpi. Sitten sudittiin pohjamaali ja sen jälkeen pintamaali. Kulkuväylien lähellä oleviin palkkeihin vedettiin vielä toinen kerros pintamaalia, jotta ne pysyisivät paremmin siisteinä. 




Siinäpä on sitä raitaa. Noita tehtiin neljälle seinälle, eli kaikki pääsi harjottamaan mittavirheitä ja hermoromahduksia. Kuvassa oleva seinä ei ole mun maalaama, Sallan ja Sarpan tekemä vaan näyttää kuvissa paljon paremmalta. Mitattiin mun työparin Nooran kanssa raitojen paikat varmaan viis kertaa uudelleen, ja aina oli jotain pielessä. Homma tehtiin niin, että koko seinä teipattiin raitakohdista laserin avulla ja maalattiin kahdessa osassa; ensin oranssit ja punaset ja sen jälkeen valkoset ja harmaat. Laser on moderni versio vatupassista, sen kanssa ei siis voi epäonnistua, paitsi jos kuuluu Sonjan ja Nooran tiimiin... Mut kaikki päättyi kuitenkin hyvin, saatiin työt ajallaan valmiiksi (ainakin melkein) ja jälki oli hyvää. Ainoo mikä mua häiritsee on noi siniset paineilmaletkut, ei ne sovi tonne enää yhtään! Ne vois sprayata vaikka kullanväriseks........




2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Raidat on kyllä hauskoja. Heti piti miettiä, mihin niitä vois laittaa...

sonja kirjoitti...

nii-in, tossa on aika paljon mahdollisuuksia :)